Home is where the heart is, and my heart is wherever I am at the moment

Kirjoitin alla olevan postauksen jo eilen, mutta nettiongelmista johtuen julkaisen sen vasta nyt.

----
Oon juuri matkalla tulevaan uuteen kotikaupunkiini Kusadasiin! Takana on viikko koulutusta Incekumissa, mutta nyt on aika siirtyä kohteisiin ja aloittaa työt. Koulutusviikko on ollut hurjan kiireinen, mutta mukava, ja varmasti hyödyllinen tulevaa kautta ajatellen. Myöskään yllättäviltä sattumilta ja isoiltakaan muutoksilta ei olla säästytty, mutta se lienee toisinaan olennainen osa opaselämää. Eftalia Aqua hotellissa, jossa vietettiin ensimmäinen viikko, ei toiminut kunnolla netti, eikä aikaa kirjoittamiseen löytynyt muutenkaan. Seuraavan kuuden tunnin bussimatkalla muuta ei sitten olekaan kuin aikaa, joten varautukaa kuulemaan kaikki olennainen, ja myös läjä epäolennaista tietoa ja kuvia, ensimmäisestä viikostani Turkissa. 

Sunnuntai 21.4 oli lähtöpäivä, mutta päätettiin Konstan kanssa lähteä jo lauantaiksi Helsinkiin, jotta ei olis niin aikainen herätys, kun se heittää mut kentälle. Tultiin lauantaina aamupäivällä Helsinkiin, ja mä kävin ekaks huollattamassa ripset. Päivä me vietettiin Heurekassa, ja kävästiin myös Ikeassa. Illalla käytiin vielä syömässä Italialaisessa ravintolassa. Yövyttiin Scandicin Paasi -hotellissa, joka on tosi hieno ja modernisti sisustettu. Varmaan paras suomalainen hotelli, jossa oon ite ollut. Eikä yöpyminen ollut kallistakaan. 

     Sunnuntaina saatiin nukkua aikas myöhään, ja mä kävin reippaasti salillakin ennen aamupalaa. Hotellin aamupalakin oli ihan täydellinen! Käytiin vielä Pasilan asemalla nappaamassa mulle passikuvia mukaan, ja yhden aikoihin tapasin lentokentällä pari aktiviteettiopasta, jotka tuli samalla lennolla. Lentokentällä tuli sellanen kummallinen olo, kun ei mitenkään pystynyt hahmottamaan, miten pitkäksi aikaa tänne oikeesti lähdetään, mutta ei taas tuntunut oikein lomalle lähdöltäkään. Mulla on tavallaan vieläkin se sama olo. Sitä on hankala selittää, mutta uskon, että menee vielä aika kauan, ennen kuin ymmärrän viettäväni täällä seuraavat 7kk.

Kun vihdoin illalla saavuttiin Antalyan lentokentälle, ilma oli sateinen. Nazarin oppaat oli meitä vastassa, ja lähdettiin minibussilla Incekumiin hotelliin. Tultiin sen verran myöhään perille, että syötiin vaan iltapala hotellilla, ja mentiin nukkumaan. Pitkä matka väsytti, joten olin tyytyväinen kuullessani, että mulla on vapaapäivä seuraavana päivänä. Muut aktiviteettioppaat lähti toimistoihin tekemään oleskelulupapapereita yms. Me Kusadasiin lähtevät oppaat tehdään ne vasta kun saavutaan Kusadasiin. Muut meidän tiimin oppaat ei olleet vielä saapuneet hotelliin, joten vietinkin seuraavan päivän rauhassa altailla auringossa makoillen ja tutustuen hotellin tarjoamiin ruokiin. Meille kuuluu koulutuksessa ja kohdehotellissa all inclusive, joten nälkä ei pitäis ainakaan yllättää täällä. Poltin tietysti itteni jo heti ensimmäisenä päivänä, mutta minkäs sille voi. Aina se Suomessa jäätymisen voittaa. ;-)

Seuraavat päivät kuluikin sitten aika tiiviisti luokkahuoneessa koulutuksessa, ja osin myös ulkona pelien ja leikkien parissa. Etenkin ekat päivät venyi helposti reiluun kymmeneenkin tuntiin, sillä päivän kouluksen jälkeen iltaohjelmana saattoi vielä olla tanssia tai tehtäväksi annettujen esitelmien tekoa. Lähes kaikki vapaa-aika meni alussa syömiseen ja nukkumiseen, mutta kauden aikana työpäivät ei onneksi meillä aktiviteettioppailla tule olemaan niin pitkiä kuin nämä koulutuspäivät ja normaalien oppaiden työpäivät. Monille tuli yllätyksenä, kuinka fyysisesti rankkaa koulutus oli. Yhtenäkin päivänä juostiin ja pelattiin auringon paahteessa aamusta iltaan, ja iltamyöhillä oli vielä tanssitunnit kauden aikana järjestettävää minidiscoa varten. Liikunta ehdottomasti tasapainotti luokkahuoneessa istumista. Ja koska aikaa ei omatoimiselle kuntoilulle juurikaan paria aamulenkkiä lukuun ottamatta jäänyt, ja hotellin kuntosali oli erittäin pieni ja huono, oli se mulle vain positiivinen juttu päästä liikkumaan paljon. Luokassa järjestettävillä oppitunneilla käsiteltiin mm. työnantajayhtiötämme Nazaria, yrityksen historiaa, erilaisia sääntöjä ja asetuksia työssä, ensiapua ja kauden aikana järjestettäviä aktiviteetteja; miniklubia, lastenklubia, nuorten chill out –klubia ja lasten uimakoulua.

En oo koskaan aiemmin ollut Turkissa, joten en tiennyt mitä odottaa esimerkiksi hotelliruualta. Eftalia Aqua -hotelli oli todella hieno, mutta kuulemma kohdehotellit ovat vielä parempia, ja ruoka on vaihtelevampaa. Täytyy myöntää, että tuolla ruokalajit ei vaihdelleet juurikaan, ja niihin alkoi viimeisinä päivinä jo kyllästyä hieman. Aamupalat oli melko samantyylisiä kuin suomessa; leipää ja siihen runsaasti erilaisia päällisiä, kananmunia, croissanteja, jogurttia, hedelmiä yms. Lounailla söin usein salaatin ja keittoa. Illalliselle olisin kaivannut ehkä enemmän terveellisiä vaihtoehtoja; lähes kaikki liha oli rasvakeittimessä valmistettua ja vain vaaleaa pastaa, riisiä yms oli tarjolla. Toivottavasti kohdehotellissa on otettu tämä huomioon, tai muuten palaan talvella Suomeen kymmenisen kiloa painavampana. :-D Jälkkäreinä oli aina kymmeniä erilaisia leivoksia ja kakkuja.

Osa porukasta kävi parinakin iltana bilettämässä Alanyan keskustassa, mutta itelläni ei ollut mitenkään erityistä fiilistä lähteä juomaan ja päivät oli tosi väsyttäviä, joten valitsin mieluummin kunnon yöunet. Yhtenä iltana käytiin porukalla syömässä Alanyan keskustassa, ja kerran kävin kiertelemässä kauppoja siellä. Muuten viikko kului hotellilla, joten en saanut kauhean kattavaa kuvaa Incekumin ja Siden alueesta. Lyhyellä vilkaisullakin jo kuitenkin vahvistui se, minkä olin kyllä jo ennestäänkin kuullut; näillä alueilla lähes kaikki on tehty turisteille. Oon kyllä tosi iloinen päästessäni Kusadasiin, jossa paikallinen kulttuuri on kuulemma paljon vahvemmin esillä.

Alussa mainitsinkin vastoinkäymisistä, ja melko iso sellainen tuli vastaan saapuessamme koulutukseen. Olin tiimimme oppaista ainoa, joka oli saanut viisuminsa. Ruotsissa ja norjassa ei viisumeita oltu jostain syystä myönnetty Kusadasiin lähteville aktiviteettioppaille ollenkaan. Näin ollen kaikki oppaat mua lukuun ottamatta joutuvat palaamaan kotimaihinsa hakemaan viisumia. Eilen koulutuksen loppuessa muiden kohteiden oppaat siirtyivät kohteisiin, mutta meidän tiimi lähti Antalyan lentoasemalle, josta kaikki ruotsalaiset oppaat mukaan lukien tiiminvetäjämme lähtivät takaisin Ruotsiin kolmen maissa yöllä. Mä ja tanskalainen opas, Natasha, nukuttiin muutama tunti Antalyan oppaiden asunnolla, ja sen jälkeen Natasha lähti Tanskaan hakemaan viisumiaan. Normaalisti Kusadasiin siirtyvät oppaat menee yhdessä bussilla kohteeseen, ja kuljettavat samalla kauden aikana tarvittavat tavarat sinne. Nyt matkustan kuitenkin yksin koko 600km matkan kuuden laukun kanssa! Toivon mukaan viisumeiden kanssa kaikki menee hyvin, ja loput tiimimme jäsenet ehtivät takaisin keskiviikkona alkavaan kauteen mennessä. Meillä on hiukan erilainen aikataulu näin alkuun, koska mitään ei ehditä järjestää ja valmistaa ennen ensimmäisten hotellivieraiden saapumista. Ekat viikot tulee siis olemaan todella kovaa kiirettä, koska kaikki nämä valmisteluihin tarkoitetut päivät jäävät välistä. Arvelen kuitenkin, että kaikki järjestyy jollain tavalla, ja kyllähän meikäläinen tarvittaessa vääntää vähän ruotsia ja tanskaa jos en saa muita tiimiläisiä ajoissa takaisin. :-D
 

----

Kun pääsin tähän asti tekstissäni, tapahtui bussissamme onnettomuus. Bussikuski joutui tekemään äkkijarrutuksen, ja bussissa tarjoilijana toiminut mies kaatui, löi päänsä ja meni tajuttomaksi. Bussi pysähtyi, ja paikalle soitettiin ambulanssi. Loukkaantunut mies kouristeli, mutta ei reagoinut puheeseen tai muuhun. Kun ambulanssi oli hakenut miehen, jatkoimme matkaa. Mua on sen jälkeen todella mietityttänyt, että kuinka sille miehelle oikein kävi. Se oli todella mukava kaveri, toi mulle jopa tyynyn kun nukuin bussissa, ja yritti jutella kaikille turisteillekkin, vaikkei juurikaan puhunut englantia. Ihan kauhee juttu :-( Liikenne täällä on aivan hullua! Tän onnettomuuden takia matka Kusadasiin kestikin 8 tuntia!

Nyt oon kuitenkin Kusadasissa, ja tällä hetkellä täällä on vielä hieman ongelmia internetin kanssa. Toivon mukaan se saadaan fiksattua piakkoin, ja pystyn päivittelemään paremmin. Tänään saatiin myös ruotsalaiset aktiviteettioppaat takaisin, ja huomenna aloitetaan sitten työt. Mulla olis vielä vaikka mitä kerrottavaa, ja paljon kuvia, mutta säästetään ne ens kertaan! Nyt nimittäin painun petiin, koska herätys on jo kuudelta.

<3: Kata